Racketlonin maailmanmestari Jesse Kiljunen

Jesse Kiljusen hurja temppu – kerralla maailmanmestariksi

3.11.2021

Smashin Jesse Kiljunen osallistui toissa viikolla Sveitsin Zürichissä elämänsä ensimmäiseen kansainväliseen racketlon-kisaan, ja voitti välittömästi alle 16-vuotiaiden poikien maailmanmestaruuden. Racketlon on mailapelien moniottelu, jonka kilpailulajit ovat pöytätennis, sulkapallo, squash, ja tennis. Lajit pelataan edellä mainitussa järjestyksessä kevyimmästä mailasta painavimpaan.

”Heti toisen pelin jälkeen alkoi tuntua, että on mahdollisuudet. Oli kova peli, mutta otin voiton, ja tuli flow päälle. Kaikki lajit lähtivät kulkemaan hyvin. Alkoi tuntua, että on ihan mahdollista voittaakin”, Jesse miettii.

Jesse oli nähnyt tässä kohtaa jo useampia kisan pelaajia. Välierässä oli tuolloin tulossa vastaan 1-sijoitettu tšekki Lukáš Dvořák. Jesse tiesi, että vastustaja olisi hyvä syöttäjä tenniksessäkin, mutta viimeiseen lajiin tennikseen asti ei edes tarvinnut mennä. Jessellä oli jo 31 pisteen johto tässä vaiheessa, ja racketlonissa yksittäisestä lajista voi saada 21 pistettä.

Finaalissa kaatui Itävallan Leon Sam, joka oli 2-sijoitettu. Siinäkään ei tarvinnut edetä tennikseen asti, kun Jesse oli repinyt 23 pisteen eron pöytätenniksen, sulkapallon ja squashin pisteillä 21–12, 21–13, 21–15.

Jessestä tuli samalla Smashin historian ensimmäinen maailmanmestari missään lajissa. Samoissa kisoissa Zürichissä 70-vuotiaiden miesten mestaruuden voitti Timo Räisänen, joka pelaa pöytätennistä Smashin joukkueessa.

Tottunut miesten kisoihin

Jesse ei itse asiassa ole pelannut edes kovin paljoa junioreiden kisoja, saati että olisi pelannut maailmalla. Hän on kohdannut Suomessa paljon aikuisia, joten tottuminen tempoon ja lyöntien tarkkuuteen auttoi junioreita vastaan maailmalla.

”Keskitaso junnujen MM-kisassa oli vähän alle sen, mihin olen tottunut. Suomen A-luokassa ainakin taso on reippaasti korkeampi. Muutama vastustaja oli kovia MM-kisassa, mutta ei riittänyt niilläkään minua vastaan.”

Jesse on voittanutkin tänä vuonna jo miesten SM-pronssimitalin. Suomen A:ssa hän on pelannutkin saadakseen kovia otteluita. Huonoja vastustajia ei silloin tule ollenkaan.

”On aina oma tunnelmansa pelata muunmaalaisia vastaan, ja tämä siis oli ensimmäinen kansainvälinen kisani. Ei ollut mitään tietoa nuorten tasosta. En pystynyt sanomaan, tuleeko turpaan ensimmäisellä kierroksella vai pääsenkö finaaliin ja tulee voitto. Taso oli aivan ok, ja tuli voitto.”

”Pientä kisajännitystä oli. Ainahan on hyvä, että jännittää vähän. Liian rennosti pelatessa voi olla takki auki. Täytyi vain ajatella pelaavansa treenivastustajaa vastaan ja ottaa rennosti, ei liikayrittämistä”, Jesse kuvailee.

Sulkapallo kulki lajeista erityisen hyvin Jessellä. Hän ei neljään otteluun hävinnyt siinä kertaakaan. Pingis sujui myös tasaisesti. Tennikseen asti hän joutuikin vain kerran, puolivälierässä, ja se sujui varmasti. Squash meni lajeista heikoiten, joskin siinäkin tuli vain yksi tappio.

Sulkapallo on Jessen lajeista vahvin, hän on treenannut sitä aiemmin jo valioluokan pelaajien kanssa. Pingis on toiseksi vahvin laji, siinä oleellista on vain uskaltaa lyödä omaa kämmenspinniä. Tennis on lajeista kolmanneksi vahvin, squash heikoin. Siinä Jessellä ei ole oikein kovaa harjoituskaveria. Tennis oli vuosi sitten heikoin laji, mutta ahkera treenaaminen on kehittänyt siinä.

Lajien vahvuusjärjestys on Jessellä sikäli hyvä, että racketlon alkaa aina pingiksellä ja sulkapallolla.

”Vaikka squash ja tennis olisivat vähän heikompia, ekoista lajeista voi saada hyvän johdon ja tuottaa paineita ja hermoilua toiselle, ja voi itse saada lopuista lajeista jotain pisteitä.”

Monen lajin nuorukainen

Jesse Kiljunen on monipuolinen urheilija. Hän pelaa myös HJK:ssa jalkapalloa maalivahtina.

”Fudis on ollut 11 vuotta päälajini. Olen tykännyt pelata. Mutta nämä muutkin lajit ovat todella kivoja pelata. En enää luokittele päälajia. Molempia, fudista ja racketlonia, pelaan paljon. Jos luokittelee, niin olen tietenkin racketlonissa parempi, mutta en silti ikinä lopeta fudista.”

Jesse kokee, että jalkapallossa hänellä on mahdollisuus päästä pelaamaan miehissä joka tapauksessa melko hyvälle tasolle. Lajista on tullut paljon hyviä ystäviäkin.

Nykyisin urheilussa puhutaan paljon siitä, voiko harrastaa montaa eri lajia vai täytyykö keskittyä jo varhain johonkin lajiin voidakseen menestyä ja kehittyä siinä. Jesse on hyvä esimerkki siitä, että monipuolisesti voi harrastaa.

”Fudiksesta on tullut hyvä kuntopohja ja fysiikka, mikä auttaa siihenkin, että näissä muissa lajeissa pärjätäkseen joutuu treenaamaan paljon. Fysiikkatreeniä oli jo aiemmin tullut, ja racketlonin myötä salitreenaaminen lisääntyi. Menin jossain vaiheessa paljosta treenaamisesta vähän jumiin, vähensin salitreeniä, mutta jatkoin peruslihaskuntotreeniä”, Jesse miettii.

Viikkotreenimäärä vaihtelee, mutta Jesse arvioi, että viikossa tulee noin 18 treenituntia. Määrä vastaa huippu-urheilijoiden harjoittelumäärää. Loukkaantumiset ovat aiheuttaneet vain pieniä taukoja. Niidenkin aikana on voinut tehdä jotain, esimerkiksi treenata pingistä tai heitellä koripalloa.

Racketlon alkoi Jessellä keväällä 2019, joskin hän on pelannut kaikkia mailapelejä jo kauan isänsä, Smash Centerin asiakaspalvelusta tutun Mika Kiljusen mukana. Jessekin on joskus autellut asiakaspalvelussa, ja tekee nytkin Smash Centerissä myös mailanjännitystöitä.

”Kisaaminen alkoi 2019 keväällä Lahden nelinpelikisasta. Iskän parilla oli fifty-fifty, pääseekö kisaan mukaan. Ei päässyt. Olin lähdössä mukaan katsomaan, ja pelasinkin iskän parina. Loppujen lopuksi en tiedä, oliko se valetta, että iskän pari ei pääse mukaan…”

Jos tämä oli isän karjalaista juonikkuutta, niin pitkällä aikavälillä jekku oli Mikalta hyvä veto!

Teksti: Janne Eerikäinen